Etusivu

Olen diplomi-insinööri, tutkija, pelikehittäjä, nörtti ja yhteiskunnallinen pohdiskelija. Tällä sivustolla kuvaan yhteiskunnallista visiotani tulevaisuudesta ja tarpeellisista muutoksista yhteiskuntaan. Mikäli olet kiinnostunut muista projekteistani, siirry tänne.

Pidän tätä ajatteluni edistämistä yhteiskunnassa eräänlaisena elämäntehtävänä. En koe, että näin suuriin tavoitteisiin voi suhtautua muuten kuin "hiljaa hyvä tulee"-asenteella.

Visioni välilehdellä esittelen visiotani tulevaisuuden yhteiskunnasta. Kuka?-välilehti esittelee taustojani ja Poliittikka välilehdellä listaan vaaleja, joissa olen ollut ehdolla. Alla on listattuna kantojani sekä tavoitteitani keinoineen.

Tärkeät asiat, joita haluan ajaa eteenpäin

Vastikkeeton perustulo.
Alkuun ilman merkittävää lisärahoitusta korvaten opintotuen, työmarkkinatuen, kansaneläkkeen ja toimeentulotuen perusosan.
Vahvempaa demokratiaa.
äänestysikärajan lasku, siirtoäänivaalitapa
Investointeja lamassa ja leikkauksia talouskasvussa.
Korkeampi perusturva vaikeina aikoina ja korkeammat verot hyvin aikoina.
Ihmisoikeudet internetissä kuten oikeus omaan dataan ja yksityisyyteen.
Reaalimaailmaa talouden edelle.
ei lasketa perusturvaa, pidetään huoli ympäristöstä, arvostetaan kolmatta sektoria
Vallan hajauttaminen.
kansalaisäänestykset/kysymykset, valitse yksi: Kansanedustaja vai kaupungin/kunnanvaltuutettu.
Ongelmien ennaltaehkäisy.
syöpäseulat, mielenterveyspalvelut, terveyskasvatus
Pienyritysten kilpailuaseman parantaminen.
ilmaiset opastukset, matalampi verotus, kevyempi byrokratia, ilmaista palvelintilaa valtiolta
Eriarvoistumisen vähentäminen.
Progressiivinen pääomatulovero, vahva perusturva
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja kestävä kehitys.
hiilivero, ydinvoima
Vahvempi koulutus ja tutkimus.
ammatillinen koulutus kuntoon, maksuton toinen aste, valinnaisuuden lisääminen peruskoulussa
Vaalirahalain uudistus.
lasketaan lahjoitusten ilmoitusrajaa, avustajien ja yhdistysten rekisteröinti

Pienemmän prioriteetin aiheet joita haluan edistää

Vahvemmat yksilönvapaudet.
lainsäädännön yksinkertaistaminen, kannabiksen dekriminalisointi, eutanasia, vapaaehtoinen asepalvelus, sukupuolivähemmistöjen asema, tiedostojen jakaminen
Puoluetuen jakaminen äänien perusteella.
Hyväveliverkostojen vallan pienentäminen.
Suomi osana maailmaa.
kansainvälinen yhteistyö, ulkomaanavun kasvattaminen
Avoimempi hallinto.
lainsäädännön perusteluvaatimus, eduskunnan vierailijalistat
Tuotantoeläinten olot.

Asiat joista tykkään erityisesti nyky-Suomessa

Puoluetuet.
EU jäsenyys. EU on maailman suurvalloista progressiivisin.
Hyvinvointivaltio.
Demokratia.
Suomen hallinnollinen toimivuus.
Sananvapaus.

Asiat joiden suhteen olen tällä hetkellä neutraali

Maahanmuutto.
Feministinen politiikka.
Alkoholipolitiikka.
Työpaikkojen lisääminen.
Meidän tulisi ennemminkin varautua automatisaatiosta seuraavaan työpaikkojen vähenemiseen.
GMO.

Pienemmän prioriteetin aiheet joita haluan edistää

Suomen liittymistä NATO:n.
EU sotilasyhteistyön syventäminen
Markkinaliberaalia politiikkaa.
sääntelyn purkaminen täytyy aina tehdä tarkkaan harkiten
Googlen, Facebookin ja Amazonin ylivaltaa internetissä.
Rahan luominen pankkien antaessa luottoa.
Yksityistämistä ellei kilpailu alalla ole erittäin vahvaa ja toiminta läpinäkyvää.
Eturyhmäpolitiikkaa.
Yritystukia.
Kansalaisten kohtuutonta valvontaa viranomaisten toimesta.

Periaatteeni

  • Pienin askelin eteenpäin. Toteutetaan asiat vaiheittain.
  • Yleisesti pitää menot suurinpiirtein samalla tasolla kuin nykyään ja tehdä lähinnä rakenteellisia sekä periaatteellisia muutoksia.
  • Kukaan Suomessa ei saa kärsiä kohtuuttomista seurauksista eikä liian nopeista muutoksista.
  • Yleisenä tavoitteenani on tehdä parempi Suomi kaikille mahdollisuuksien mukaan.
  • En kannata suurta yhteiskunnan varojen uudelleenjakamista, ennemminkin rakenteiden muuntamista kilpailua ja ihmisarvoa edistäviksi.
  • En tee eturyhmäpolitiikkaa eli en aja minkään yksittäisen ihmisryhmän tai alueen asioita, vaan ajan ainoastaan yleisesti kannatettavia periaatteita.


  • Periaatteet

    Näitä asioita on paljon: Tasa-arvo, demokratia, toisiin luottaminen, toisten auttaminen, ihmisoikeudet, ihmiskunnan kehityksen edistäminen, ilmastonmuutoksen torjuminen jne...

    Parannetaan pienin askelin.

    Lupaan edistää politiikkaa, jossa uudistuksia suunniteltaessa kukaan ei putoa yhteiskunnan kelkasta. Uudistuksia, jotka tehdään riittävän pienin askelin etteivät ne kaadu omaan mahdottomuuteensa. Uudistuksia, joiden seuraukset on ennakoitavissa.

    Reiluus ennen kaikkea.

    Ehdottomasti ei! Työehtojen heikentäminen yhdeltä ryhmältä vaarantaa työehtojen tason myös muilta ryhmiltä. Nuorille tulee myös väärä näkökulma heidän oikeuksiinsa, jos heillä on heikommat oikeudet. Heikommat työehdot ovat myös suora viesti, ettei nuoria arvosteta samalla tavalla kuin muita yhteiskunnan jäseniä.

    Vahvistetaan demokratiaa.

    Poliittiset lakot ovat tärkeä vaikuttamisen väline suomessa, jossa kansalaiset ja työläiset voivat tuoda esille epäkohtia poliittisissa päätöksissä. Näin valta jakaantuu tasaisemmin ja erilaisia näkökulmia tulee otettua paremmin huomioon päätöksissä.

    Äänestysikärajan laskeminen nostaisi nuorten asiat paremmin päättäjien agendalle, koska heidänkin äänet vaikuttaisivat edustajien valintaan. Äänestysrajan laskeminen myös auttaisi nuoria pääsemään aikaisemmin pohtimaan arvovalintojaan yhteiskunnassa. Pidän valtaosaa nuorista ajatuksiltaan kypsinä 16-vuoden iässä.

    Eturyhmäpolitiikka historiaan.

    Ehdottomasti ei! Poliitikon velvollisuus on toteuttaa tietojensa valossa yhteiskunnalle parasta politiikkaa. Tiedän, että demokratia on osittain suunniteltu nimenomaan äänestäjien edun ajamiseen, mutta tätä kuviota olisi rikottava lisäämällä kansalaisten mahdollisuutta kommentoida ratkaisuja sekä vaikuttaa ratkaisujen syntyyn jo niiden suunnitteluvaiheessa. Tämä taas vaatisi uudenlaista avoimmuutta hallintoon. Kansalaisaloitteet ovat olleet loistava edistysaskel ja tätä järjestelmää olisi myös vahvistettava.

    Minulle on selkeää, että mieli Suomen on pärjätä jatkossa, on meidän vielä vahvemmin alettava vetää yhtä köyttä.

    Ketään ei jätetä kelkasta oman onnensa nojaan.

    Tasa-arvoinen yhteiskunta toimii paremmin.

    Kysymystä kuka pitää perhevapaat on mielestäni huono tarkastella ainoastaan sen perusteella ketä laki velvoittaa olemaan vapaalla. Sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta olisi tärkeää, että lastenhoito jakautuisi jotakuinkin tasaisesti sukupuolten välillä, mutta tällä hetkellä näin ei ole.

    En erityisemmin pidä laista, jossa säädetään, että molempien on pidettävä saman verran vapaita. Sen sijaan asenne ilmastoon olisi saata muutos. Tällä hetkellä naiset suunnittelevat työuransa valitsemalla töistä, joista voi olla kotona hoitamassa lapsia kun taas miehet valitsevat ammatteja, joissa joutuu tekemään paljon ylitöitä tai joista pois oleminen on hankalaan työn luonteen vuoksi.

    Kysymys on hyvin merkittävä myös sukupuolten välisen tuloerojen kannalta, sillä miesten valitsemat vähemmän joustavat työt ovat usein myös parempi palkkaisia kannustaen entisestään naista jäämään kotiin lasta hoitamaan ja miestä palaamaan töihin nopeasti.

    Alueiden välisen tasa-arvon kannalta on tärkeää, että kaikkialta on kohtalainen matka lähimpään yliopistoon. Suomi yhteiskuntana on tunnettu matalan eriarvoisuuden maana ja kohtalaisen helppo pääsy korkeakoulutukseen takaa, ettei tämä kuilu menestyjien ja tavallisten ihmisten välillä laajene.

    Oppimateriaalien hankintaan tulisi suunnitella parempi systeemi kuin nykyinen. Nykyisellään opetushallitus päättää mitä kirjoja oppilaiden on hankittava ja nämä kirjat päivittyvät muutaman vuoden välein eli halpoja käytettyjä kirjoja on vaikea saada. Valtion tulisi keskitetysti hoitaa kirjojen hankinta kustannusten alentamiseksi ja paremmin sallia vanhempien kirjojen käyttö.

    Pääomatuloverotus tulisi ehdottomasti muuttaa takaisin progressiiviseksi. Progressiivinen pääomatuloverotus on kaikista keinoista paras tuloerojen pienentämiseksi. Tuloeroja tulee pienentää, koska suuret tuloerot aiheuttavat monia haittoja kuten yhteiskunnallisen luottamuksen kapeneminen, rikollisuuden kasvu ja kansanterveyden heikkeneminen.

    Suomessa on tällä hetkellä kaksi tuloveroluokkaa ansiotulovero ja pääomatulovero. Ansiotulovero on progressiivinen eli paljon tienaavat maksavat suurempaa veroprosenttia kuin vähän tienaavat. Tämä on mielestäni fiksua, koska tällöin rikkaiden ja köyhien välillä ei ole niin suurta eroa.

    Yksi ratkaisu olisi tarjota ekirja ilmaiseksi niille, joilla ei ole varaa ostaa kirjaa.

    Ehdottomasti ei. Suomen valtion velka on toissijainen asia Suomen kansalaisten hyvinvointiin nähden. Sosiaalituista leikkaaminen ei ole taloudenkaan kannalta järkevää politiikkaa, koska tukia saavat käyttävät suuremman osan tuistaan kuin esimerkiksi mitä rikas käyttää veronalennuksesta käteen jäävästä summasta.

    Maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille kunnissa parantaisi perheidenvälistä tasa-arvoa kun myös köyhillä perheillä olisi paremmat mahdollisuudet tuoda lapset päiväkotiin. Tämä parantaisi myös vanhempien mahdollisuuksia käydä töissä.

    Vahvistetaan hyvinvointivaltiota.

    Vaikkakin olin pettynyt, kun eduskunta ei onnistunut karsimaan yrityistuista viime vaalikaudella, niin pitäisin painopisteen verojen kiristämisessä maltillisesti. Parhaan talousvaikutuksen saa, jos veronkiristykset kohdistettaisiin suurituloisiin esimerkiksi muuttamalla pääomatuloveron progressiiviseksi, koska pieni ja keskituloiset käyttävät suuremman osan tuloistaan takaisin talouteen lisäten yhteistä kakkua verrattuna suurituloisiin.

    Uskon muutenkin progressiiviseen verotukseen, enkä oikein välitä tasaveroista kuin tietyissä tapauksissa. Myönnettäköön, että verojen laskulla on pieni positiivinen vaikutus talouteen, mutta uskon vahvasti että Suomen kaltaisen valtion on parempi nostaa veroja ja panostaa esimerkiksi koulutukseen ja näin nostaa maan tuottavuutta.

    Kun yksityinen sektori laitetaan tarjoamaan sosiaali-ja terveyspalveluita olen lähinnä huolissa siitä minkälaisia intressitilanteita siitä syntyy. Toisinsanoen mikäli voittoatavoitteleva yritys hoitaa sairaita, on sen intresseissä, että sairaita on mahdollisimman paljon ja heille tehdään mahdollisimman kalliita tutkimuksia. Koska julkisella puolella potilaan hoitaminen tuo kuluja, niin tällöin intressä on vähentää terveydenhoito käyntejä hoitamalla potilaat kerralla kuntoon.

    En tietenkään väitä, että terveysyritykset olisivat tällä hetkellä sairastuttamassa ihmisiä, mutta kun puhutaan terveydenhuollon yksityistämisestä voi pitkällä aikavälillä ilmetä odottamattomia seurauksia.

    En ole täysin yksityistämistä vastaan, mikäli nämä hyötymissuhteen on mietitty kunnolla loppuun ja vältetään tekemästä peruuttamattomia päätöksiä, mutta ensisijaiseesti suosisin julkista puolta. Onhan meillä jo nyt yksi parhaista kustannussuhteista terveydenhuollossa maailmassa!

    Itsenäisen opiskelun edellyttäminen ammattikoululaiselta on melko kunnianhimoista kun lukiossakaan opiskelu ei ole kovin itsenäistä. On mielestäni ristiriitaista, että samaan aikaan kun suorittavan työn työpaikat ovat kasvavat, leikataan kyseisten alojen opetuksesta merkittävästi. Ammattikoulun tulee olla korkealaatuinen koulutuslaitos, ei paikka jonne nuoret menevät kuluttamaan aikaansa, kun ei ole muutakaan.

    On kohtuutonta velkaannutta nuori, vain jotta tämä saisi käytyä koulussa. Yksi suomen suurimpia vahvuuksia on maksuton koulutus. Tätä ei saa muuttaa. Maksuton koulutus vähentää yhteiskunnan eriarvoistumista, joka on tuo mukanaa suuren kasan ikäviä seurauksia.

    Hoitokäynnit tuntuvat eniten köyhien kukkarossa, joilla on myös tutkimusten mukaan eniten ongelmia terveyden kanssa. Tämä kasvattaa kuilua rikkaiden ja köyhien välillä. Tehtäessä terveyspalveluista halvempia on myös pidettävä huolta, ettei tämä lisää turhien terveyskeskuskäyntien suosiota.

    Kansainvälinen Suomi

    Eurossa on valuvikoja siinä mielessä, että sisämarkkinat ovat saattaneet etelä-euroopan maat kohtuuttomaan kauppavajeeseen ja euro on vienyt näiltä mailta niiden ainoan puolustautumiskeinon eli devalvaation. Suomella tätä ongelmaa ei ole, koska Suomi on melko vahva viejämaa. Nämä valuviat olisi korjattava.

    Kokonaisuudessaan eurosta on kuitenkin ollut Suomessa hyöty tasaisuuden ja helpottuneen kaupanteon muodossa väheksymättä sitä helppoutta mikä on matkustaa maissa, joissa on sama valuutta. Yhteisellä valuutalla Euro pystyy haastamaan amerikan dollaria esimerkiksi varantovaluuttana pankeissa. Varantovaluuttana oleminen pienentää valuutan inflaatiota, jonka vuoksi esimerkiksi yhdysvallat pystyy kasvattamaan valtionvelkaansa ilman suurta vaaraa inflaatiosta ja saamaan näin matalamman koron tälle lainalle.

    On aina parempi hoitaa ongelmat paikanpäällä sen sijaan, että ongelmien seurauksen Suomeen tulee pakolaisia hakemaan turvapaikkaa. Suomella on oma vastuunsa maailmassa, jota se tällä hetkellä myös hyvin kantaa. Pysykäämme tällä tiellä ja olkaamme ylpeitä toimistamme maailmalla. Kannatan EU:ta koska EU on maailman supervalloista edistyksellisin ihmisoikeuksissa ja tasa-arvossa. Kiinassa ihmisoikeuksia poljetaan kovaa kansallisten tavoitteiden edestä ja Yhdysvalloissa suuryritykset määrittävät tahdin tavallisten ihmisten sijaan. EU:n yhteiset markkinat helpottavat kaupankäyntiä ja parantavat Suomen taloutta. Britannia kärsii jo nyt EU eron tuomista talousvaikeuksista.

    Kevennetään byrokraattista taakkaa ihmisiltä ja yrityksiltä mahdollisuuksien mukaan.

    Kannatan kansalaispalkkaa eli perustuloa tulevaisuuden ratkaisuna suomen sosiaaliturvajärjestelmäksi. Perustulo on tukimuoto, jossa perustulon saaja itse vastaa omasta töidenhausta ja opiskelustaan sen sijaan, että valtio määrittää ehdot sille miten opiskella ja miten hakea töitä. Perustulo jättäisi enemmän aikaa opiskeluun sekä töiden hakemiseen byrokratian sijaan ja vähentäisi stressiä hakemuksiin liittyen.

    Ehdottomasti kyllä! Perustulo jättää työttömille enemmän aikaa itse työnhakuun byrokratian sijaan, vähentää stressistä syntyviä terveyshaittoja niin työttömiltä kuin yrittäjiltä sekä osalta palkansaajia. Onnelliset ihmiset ovat myös terveempiä.

    Olisi hyvä saada ainakin opintotuki, työmarkkinatuki, toimeentulotuki sekä kansaneläke korvattua perustulolla. Olen myös miettinyt, että asumisen tuista olisi järkevää saada pois se komponentti, joka on riippuvainen vuokran suuruudesta, koska tällä on suuri nostava vaikutus vuokratasoon. Sen sijaan jonkintyyppinen könttäsumma sopisi mielestäni paremmin, jonka voisi käyttää myös muuhun kuin asumiseen. Näin vähennettäisiin vuokrien nousupaineita. En ole tosin aivan varma, onko perustulo se oikea paikka tämän järjestelmän korjaamiseen.

    Muita perustulon hyötyjä: Kannustinloukkujen purku, valtionkulujen pieneneminen, lainsäädännön yksinkertaistuminen ja joustavampi yrittäjyys sekä työelämä.

    Valtion tulee toimia aktiivisen vuokratason säätelijänä myös harjoittamalla rakentamista, mutta mielestäni meillä on turhan monimutkaiset säännökset siitä, kuka saa ja kuka ei saa asua missäkin asunnossa. Erilaisia opiskelija, nuoriso, vanhus ja vähävaraisten asumismuotoja tulisi mahdollisuuksien mukaan yhdistää ja tarjota yksikertainen hakemusprosessi, niin, että tarjonta kohtaisi paremmin hakijat.

    Yksilönvapaudet kunniaan.

    Kyllä! Mielestäni ainoa inhimillinen ja samaan aikaan käytännöllinen tapa rakentaa yhteiskunta on antaa ihmisten tehdä omat ratkaisunsa mahdollisimman pitkälle ja kantaa niiden seuraukset. Samaan aikaan ihmisille on tarjottava mahdollisimman laajalta se tieto mikä näihin päätöksiin liittyy, jotta nämä päätöksen ovat parhaita mahdollisia.

    Tämä luottamus ihmisten päätöstentekoon voimaannuttaa ihmisiä luottamaan omaan päätöksenteko kykyyn ja tekee heistä vahvempia persoonia ja parempia ihmisiä.

    Mielestäni parantumattomasti sairaalla tulisi olla oikeus eutanasiaan, mikäli hän sitä todella tahtoo. Tulisi kuitenkin pitää huoli, että tämä on todella viimeinen vaihtoehto ja tätä vaihtoehtoa ei tulisi voida valita kevyin perustein.

    Alle 18-vuotias on mielestäni liian nuori tekemään tämän kokoluokan päätöksiä. Sallisin sukupuolen korjauksen täysikäisiltä aikuisilta ja vaatisin, että pakkostrelointi lopettaisiin tässä yhteydessä.

    Jälleen kerran en erityisemmin kannata, että jokaisen sukupuolen vaihdoksesta haaveilevan tulisi se oitis tehdä. Ennemminkin mielestäni vahvoivin yksilönvapauksiin kuuluu, että voidaan tehdä myös tämäntyyppisiä päätöksiä mikäli se on todella yksilön tahto. Tärkeää on myös varmistaa, että kyseistä toimenpidettä tahtovalla on kaikki saatavilla oleva tieto toimenpiteestä.

    En koe, että valtion tehtävä on kovin vahvasti puuttua kielloilla yksilön terveyskäyttäytymiseen. On myös suuri vaara, että nuuskan salakuljetus lisääntyisi mikäli rajaa laskettaisiin. Valtion tehtäviin kuuluu tuoda esille nuuskan haittapuolet, mutta ei niiden tiukka rajoittaminen. Myyntiä Suomessa en kuitenkaan sallisi.

    Lupaan puolustaa yksittäistä ihmisen oikeuksia byrokratiaa vastaan, oikeuksia yksityisyyteen ja omaan dataan verkossa, oikeutta päättää omasta kehostaan ja omasta käytöksestään.

    Suomessa oleva vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä on täysin kohtuuton ja ihmisoikeuksienvastainen. Laittaisin hoitojen aloitusiäksi 18-vuotta, mutta oman sukupuolen voisi mielestäni määrittää omalla ilmoituksella. Asevelvollisuus on Suomessa pahasti jämähtänyt edelliselle vuosisadalle. Armeijan olisi oltava vapaa-ehtoinen ja sen houkuttelevuutta olisi lisättävä esimerkiksi päivärahaa nostamalla ja koulutuksen tasoa parantamalla. Muistan omasta armeija-ajasta, että armeija oli lähinnä kiirehtimistä odottamaan, eikä siksi tuntunut kovin mielekkäältä. Vaikken sinällään kannata kannabiksen laajamittaista käyttöä, niin sen kieltämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Samalla voidaan kysyä mikä mieli on kieltää kannabis samalla kun alkoholi on sallittua vaikka alkoholi on voimakkaampi huumausaine seuraamuksiltaan.

    Ihmisillä on oikeuksia internetissä muun muassa datansa suhteen.

    Can you imagine a world where you don't have to think who might be using your internet data to make more money off of you.

    Ihmiset ovat rahaa tärkeämpiä, sillä raha on vain väline.

    Lupaan pistää tavalliset ihmiset ja heidän hyvinvointinsa rahan edelle. Lupaan taistella uhkia kuten ilmastonmuutosta vastaan kaikin keinoin. Lupaan pohjata päätökseni tieteelliseen tietoon siitä, mikä luo eniten hyvinvointia yhteiskunnassa.

    Kestävä kehitys on ainoa järkevä vaihtoehto.

    Äärimmäisen tärkeää! Näin olemme etupäässä kehittämässä ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä teknologioita ja vaikka taloudelliset kustannukset olisivat suuremmat, niin ilmaston muutos ja talouden tila ovat kuitenkin aivan eri kokoluokan ongelmia toisiinsa verrattuna. Ilmastonmuutoksella hyvin negatiivisia seurauksia hyvin pitkäksi aikaa kuten lajiston katoamista, uusien lajien ja tuholaisten rantautuminen suomeen, metsäpalojen lisääntyminen puhumattakaan pakolaisten räjähdysmäisestä kasvamisesta, kun kokonaisia valtioita alkaa uppoamaan merenpinnan alle.

    Raha on periaatteessa vain ihmisten välinen sopimus, mutta ilmastonmuutos on oikea konkreettinen olemassa oleva ongelma, joka on ratkaistava tai on vaarana käydä hyvin huonosti. Vihreistä poiketen kannatan rajatusti lyhyellä/keskipitkällä aikavälillä myös ydinvoimaa ratkaisuna ilmastonmuutokseen.

    Kieltäminen kuulostaa melko rankalta keinolta, mutta kannatan asteittaista rajoittamista alkaen suuripäästöisimmistä autoista ja polttoaineveron nostamista asteittain jottei muutos ole liian raju.

    Samalla suomen öljyriippuvuus pienenisi, mikä on hyvä asia maailmassa jossa öljyä on rajattu määrä vaikka tosin emme saisi käyttää edes kaikkea mitä on tiedossa arktisilla alueilla mikäli aiomme pysäyttää ilmastonmuutoksen.

    Tähän saakka päästöjä on pyritty laskemaan suosimalla polttoaineverotuksessa pienipäästöisiä kulkuneuvoja, mutta tämä johti käytännössä siihen, että verotus suosi uusia autoja käytettyjen kustannuksella. On totta, että uudet saastuttavat vähemmän, mutta verotuksessa ei oteta huomioon auton valmistuksessa syntyviä päästöjä. Tämä olisi korjattava.

    Valitettavasti polttomoottoriautojen aika alkaa olla pikkuhiljaa ohi. Aikarajan asettaminen riippuu totta kai myös teknologian kehittymisestä ja huokeudesta, mutta perus periaatteena polttomoottoriautojen aiheuttamien päästöjen takia niiden myynnistä olisi luovuttava suhteellisen ripeällä aikataululla. Olemassa olevien autojen suhteen olisin suopeampi, koska uuden auton valmistaminen itsessään aiheuttaa myös päästöjä.

    Vaikken pidä käytöksen ohjailusta verotuksella, koska tällöin rajataan yksilön valintoja ylhäältä päin, niin tässä tapauksessa tekisin poikkeuksen. Mielestäni hiilidioksidipäästöjen verotusta voisi soveltaa laajemminkin yhteiskunnassa. Verotuksessa tulisi olla jonkinasteinen ilmastopäästökomponentti, joka nostaisi tai laskisi tuotteen hintaa sen perusteella kuinka paljon se kuormittaa ympäristöä.

    Tässä ei saisi tehdä liian byrokraattista vaan päästöt olisi määritettävä alakohtaisesti. Näin laaja verotuksen muutos voisi toimia paremmin EU-tasolla, mutta tähän suuntaan olisi mielestäni mentävä.

    Valtion on suosittava joukkoliikennettä ja Tampereen raitiotieprojekti on oiva esimerkki ratkaisu päästöjen vähentämiseen. Suurempi joukkoliikenne kapasiteetti pienentää ruuhkia ja lisää joukkoliikenteen suosiota mahdollistamalla esimerkiksi tehokkaamman syöttöliikenteen.

    Verotusta tulisi yleisellä tasolla mukauttaa hiilidioksidipäästöjen mukaan.

    Pohjataan päätökset tieteellisen tiedon ja vision yhteenliittymään.

    Automaation kasvu eri aloilla vähentää tulevaisuudessa tarvetta ulkomaiselle työvoimalle. Pikemminkin meidän tulisi tehdä suomen sisäisistä työmarkkinoista joustavampia mahdollistamalla paremmin esimerkiksi uudelleen kouluttautumisen perustulon avulla.

    Visioni

    Paljon puhutaan siitä kuinka nykypolitiikalla ei ole tarjota positiivista visiota tulevaisuudesta. Tarjotaan vain paikallaan seisovia palkkoja, kasvavaa työttömyyttä, laskevia eläkkeitä jne. Nykypolitiikasta tuntuu puuttuvan keinot varautua esimerkiksi automatisaation tuomaan työpaikkojen laskuun. Olenkin pohtinut omaa visiota tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa on huomattavasti vähemmän ongelmia kuin nykyisessä yhteiskunnassamme. Haaveilen maailmasta, jossa jokainen ihminen olisi vapaa hoitamaan omat asiansa omalla tavallaan. Maailmaa jossa ei olisi pakko tehdä töitä selviytyäkseen. Maailmasta, jossa ihmiset luottavat toisiinsa ja poliittiseen järjestelmään. Uskon kaiken sen pohjalta mitä tiedän, että tällainen maailma on mahdollinen.

    Helppoa se ei tule olemaan, mutta varmasti vaivan arvoista. Aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kirjan, mutta alla on kuvattu lyhyesti perusteluja ratkaisulle ja sen jälkeen karkea suunnitelma askelista jolla esimerkiksi voisimme päästä rahattomaan maailmaan.


    Rahaton maailma

    Kaikki maailman ongelmat ovat pohjimmiltaan teknisiä. Raha on ihmistenvälinen sopimus, joka itsessään ei pysty ratkaisemaan ongelmia vaan toimii ainoastaan välikätenä ratkaisuihin. Kapitalistiseen talouteen sisään rakennettu tarve tehdä voittoa luo haitallisen eturistiriidan ratkaisuja tarjoaville yrityksille, koska jos he ratkaisevat ongelman pysyvästi rahantulo loppuu. Väitänkin, että vaihtokauppaan perustuva talous on elänyt ohi parasta ennen-päiväyksestään. Voisimme vaihtokaupan sijaan suunnitella ratkaisut yhdessä näiden pohjalta käyttäen demokratian keinoja. Raha on vain turhana välikappaleena sekoittamassa motiivejamme jotka näkyvät syntyvät rahan määrän rajallisuudesta.

    Tavoitteena on siis luopua vaihdantaan perustuvasta järjestelmästä. Rahajärjestelmä on ollut ihmiskunnan käytössä tuhansia vuosia ja palvellut meitä hyvin vaihdon välineenä mahdollistaen entistä laajemman kaupankäynnin tuoden hyvinvointia koko maapallolle. Raha järjelmän puutteista kuitenkin harvoin puhutaan julkisuudessa. Ihminen on loistava olento optimoimaan omaa etuaan ja kun se laitetaan sisälle raha-järjestelmään, jossa kaikkein itsekkäimpiä palkitaan muhkeilla rahasummilla, syntyy yhteiskunnassa valtavia ongelmia hyväksikäytön ja ympäristön raiskaamisen muodossa puhumattakaan niistä käytöshäiriöistä, joita näin ristiriitainen järjestelmä aiheuttaa. Tämä oli totta kai raju yksikertaistus.

    Uskon vahvasti, että mikäli ihmisten ympäristö on kunnossa, tarpeeksi suuri osa heistä on valmis käyttämään aikaansa yhteiskunnan hyväksi, jos he tietävät sen hyödyttävän myös heitä. Nykyään ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä ja mikäli poistamme kaikki työt mitkä liittyvät raha-maailman vaatimuksiin, poistuisi paljon niin-sanottua "turhaa työtä". Tämän lisäksi voimme käyttää automaatiota poistamaan suuren osan muusta pakollisesta työstä.

    Mikään tämän tason muutos ei synny yhdessä yössä. Valitsimmepa yhteiskuntana minkä tahansa tien, joudumme joka tapauksessa tekemään valtavia muutoksia, jotta yhteiskuntamme on kestävällä pohjalla luonnonvarojen ja ilmastopäästöjen suhteen. Miksemme samalla korjaisi tätä valuvikaa jonka väittäisin olevan myös perimmäinen syy näihin ongemiin. Teknologia on jo vuosikymmeniä tarjonnut mahdollisuuden aivan uudenlaiseen yhteiskuntaan.


    Suunnitelma

    Tavoite 1: Estetään paluu menneisyyteen.

    Internet aika on tuonut pinnalle vanhoja ajatuksia vahvoista johtajista ja halveksuntaa demokratiaa sekä kansainvälisiä instituutioita kohtaan. Jos näitä voimia ei pysäytetä ne voivat tietämättömyyttään tuhota paljon viime vuosisadalla aikaansaatua hyvää.

    Toisin kuin moni laajaa yhteiskunnallista muutosta tavoittelevista organisaatioista ja ajatuksista, uskon demokratian olevan edelleen paras keino yhteisten asioiden ajamiseksi. En usko siihen, että tekoälyä kannattaa laittaa tekemään päätöksiä ilman ihmisen valvontaa. Tekoälyjen rooli toimii parhaiten avustamassa ihmisten päätöksiä.

    Tavoitteeseen liittyvät periaatteeni:

    Eriarvoistuminen kuriin!

    Mitä tarkoitetaan tuloeroilla? Tuloeroilla tarkoitetaan sitä missä suhteessa eri tuloluokat tienaavat tienaavat suhteessa toisiinsa. Yleisesti hyväksyttävänä voidaan pitää sitä, että enemmän tunteja tekevä tienaa enemmän kuin vähemmän tunteja tekevä, korkeammin koulutetulle korvataan tämän kouluttautumiseen näkemä vaiva korkeammalla palkalla ja, että töissä oleva saa enemmän palkkaa kuin töitä tekemätön.

    Ongelmia alkaa kuitenkin syntyä mikäli tulojen ääripäät ovat kohtuuttoman kaukana toisistaan eli mikäli vähätuloisilla on vaikea tulla toimeen samaan aikaan kun rikkain tienaa vuodessa enemmän rahaa kuin mitä yksi ihminen voi tarvita yhden elämän aikana. Maailman maita verrattaessa onkin huomattu, että suuret tuloerot korreloivat vahvasti todella monien yhteiskunnallisten ongelmien kanssa, kuten rikollisuus, terveysongelmat, sosiaaliset suhteet ja koulussa suoriutuminen. Suomen historiallinen vahvuus onkin ollut pienet tuloerot. Kuilu Suomessa alkoi laajenemaan, kun poistimme progression pääomatuloverosta vuonna 1995 sillä progressiivinen pääomatuloverotus on kaikista keinoista paras tuloerojen pienentämiseksi. Pääomatuloverotus tulisi ehdottomasti muuttaa takaisin progressiiviseksi.

    Hyvinvointivaltio kunniaan!

    Meidän tulee pitää huoli ettei hyvinvointiyhteiskunta pääse rapautumaan leikkausten tiellä. Hyvinvointi valtio on osoittanut arvonsa ja meidän on jatkettava sen edistämistä.

    Ihmisoikeudet arvoonsa!

    Meidän tulee puolustaa ihmisoikeuksia sekä kotimaassa että maailmassa. Esimerkiksi Kiina yrittää toiminnallaan heikentää muiden maiden suhtautumista ihmisoikeuksiin.

    Estetään syrjintä!

    Meidän tulee vastustaa kaikenlaista taustaan, sukupuoleen tai rotuun perustuvaa syrjintää ja rasismia.

    Vältetään dystopiat!

    Estetään ettei mikään suuryritys saa liikaa valtaa Suomen kansalaisiin nähden. Erityisesti olen huolestunut Googlen, Facebookin ja Amazonin valta-asemasta maailmassa.


    Tavoite 2: Kehitetään yhteiskuntaa.

    Ennenkuin voimme haaveilla niin suuresta muutoksesta kuin rahasta luopumisesta ja sen korvaamista demokraattisella tekoälyavusteisella päätöksenteolla, meidän on luotava yhteiskunta jossa tälläinen muutos ei tunnu täysin mahdottomalta.

    Huolimatta Suomen demokratian vahvuudesta, siinä on myös parannettavaa. Demokratian tason mittareita voidaan ajatella olevan kuinka hyvin äänestyksissä syntynyt tulos vastaa äänestystä ja kuinka hyvin tehdyt päätökset vastaavat yleistä mielipidettä. Toki on tilanteita joissa yleinen mielipide on niin sanotusti väärässä. Sen takia toimiva demokratia (edustuksellinen tai ei) vaatii tuekseen hyvin koulutetun ja valveutuneen kansan.

    Aivan kuten rahattomassa maailmassakin, uskon, että demokratiassa ihmiset toimivat parhaiten kun he saavat olla mahdollisimman vapaita. Paras keino valmistaa ihmisiä yhteiskuntaan, jossa he ovat itse vastuussa itsestään on pikkuhiljaa lisää vapauksia ja vähentää rajoitteita. Tämänhetkinen Suomi passivoi ihmisiä asettamalla tiukkoja rajoja sille mikä on ja mikä ei ole sallittua. Mielestäni parempi lähestymistapa on sallia kaikki mitä ei ole aivan välttämätöntä kieltää ja torjua haitallisia seurauksia koulutuksen ja hyötymissuhteiden muutosten kautta.

    Vapauden lisäksi meidän on pidettävä huolta myös ihmisten hyvinvoinnista ja yhteiskunnan tasa-arvosta. Köyhien äänestysprosentti on mittausten mukaan alhaisempi, eikä ihme jos voimavarat menee sen miettimiseen miten selviää seuraavasta viikosta kun rahaa on vain vähän. Suuret muutokset yhteiskunnassa eivät ole mahdollisia jos kellään ei ole ylimääräistä hetkeä ajatella muuta kuin omaa selviytymistään.

    Tavoitteeseen liittyvät periaatteeni:


    Tavoite 3: Pala kerrallaan kohti rahatonta maailmaa.

    Pohjimmiltaan kaikki mitä yhteiskunnassa saadaan aikaan pohjaa teknisiin ratkaisuihin. Jos haluamme poistaa rahan, meidän tulee kehittää tuotantoa, jonka käyttö ja ylläpito on poistettu rahakierrosta. Ratkaisussani valtio alkaa toteuttamaan perushyödykkeiden tuotantoa mahdollisimman matalilla kustannuksilla. Ratkaisut voivat mahdollisesti vaatia uusien teknologioiden kehittämistä. Tähän vaiheeseen tarvitaan hyvin vahva demokratia ja ihmistenvapaudet, jotta saamme käyttöömme täysin yhteiskunnan olemassa olevan rahattoman puolen päätöksenteossa ja ratkaisujen kehittämisessä.

    Tavoitteeseen liittyvät periaatteeni:



    Lisää aiheesta

    • Zeitgeist: Moving Forward dokumentti (3h)
      En ole samaa mieltä kaikista zeitgeist-liikkeen tavoitteista, mutta dokumentti on silti täynnä hyvin perusteltua kritiikkiä rahataloudesta.

    Kuka on Joni Räsänen

    Minusta

    Olen kotoisin Nurmeksesta Pohjois-Karjalassa, josta muutin armeijan käytyäni Tampereelle opiskelemaan vuonna 2008. Opiskelin tietotekniikkaa joka on auttanut minua oivaltamaan miten esimerkiksi valtio voisi tarjota järjestelmiä, jotka auttavat ihmisiä selviytymään ja menestymään. Valmistuin Diplomi-insinööriksi vuonna 2016.

    Opiskelu aikanani innostuin pelikehityksestä ja kehitänkin vapaa-ajallani tietokonepeliä. Sen lisäksi harrastan myös lautapelaamista, ruoanlaittoa ja pitkiä kävelyitä. Joskus minut näkee myös suksilla tai pyörän selässä kelin mukaan. Tällä hetkellä asun yksikseen Hervannassa ja olen töissä tutkijana Tampereen Yliopiston Hervannan kampuksella kehittämässä avoimen lähdekoodin sovelluksia.

    Aktivismi

    Omalla kohdalla herääminen yhteiskunnallisiin asioihin tapahtui vuonna 2010, kun googletin finanssikriisin jälkimainingeissa miksi suomen valtionvelka on niin suuri. Dokumentti oli nimeltään Zeitgeist: Addendum. Olin tuohon aikaan ujo, joten aktivismini keskittyi lähinnä asioiden selvittämiseen. Muutamaa vuotta myöhemmin sain kerättyä rohkeuteni ja lähdin mukaan Zeitgeist-liikkeen Suomen osaston toimintaan. Osallistumiseni rajoittui lähinnä palavereihin ja niissä tehtävään päätöksentekoon. Huomasin ajan saatossa, että vaikka liikkeen tavoitteet olivat järkeviä, niin toimintatavat ja erityisesti suunnitelmat päästä rahattomaan maailmaan ontuivat, eikä niitä ollut mielestäni mietitty tarpeeksi.

    Tämä tyytymättömyys keinojen epäselvyyteen sai minut etsimään ratkaisuja muualta. Päädyinkin kokeilemaan eduskuntavaaliehdokkuutta Piraattipuolueessa vuonna 2015. Kuten rahattomassa maailmassa, myös Piraattipuolueessa yksilönvapaudet ovat korkeassa arvossa, joten koin olevani hyvin kotonani puolueessa. Tästä syttyi kiinnostukseni politiikkaan. Poliittisia prosesseja sekä instituutioita tutkittuani totesin, että tässä voisi olla se etsimäni ratkaisu kuinka päästä rahattomaan maailmaan. Pieniä selkeitä askelia kohti parempaa, ei epämääräisiä loikkia tuntemattomaan. Näenkin eduskuntaan pääsemisen pitkän tähtäimen projektina, joka vaatii vuosien panostuksen.

    Vuonna 2018 olin mukana Maan Ystävien toiminnassa, koska koen ympäristöasiat tärkeiksi ja koska halusin tutustua miten kansalaisjärjestöt toimivat.

    Organisaatiot, joissa olen toiminut:

    • Piraattipuolue (2015- )
    • Maan ystävät, Ryhmäjaosto (kevät 2018)
    • Zeitgeist-liike, RK koordinointi (2014 - 2016)

    Eduskuntavaalit 2015

    Olin ehdolla kevään 2015 eduskuntavaaleissa Pirkanmaan vaalipiirissä Piraattipuolueessa. Tässä ovat tuolloin vaaliflaijerissani esitetyt kysymykset sekä silloiset vastaukset niihin.

    Kysymykset ja vastaukset

    1. Miksi opiskelupaikkoja säädellään muilla perustein kuin mitä ihmisiä kiinnostaa opiskella?

    Opiskelupaikkojen säätelyssä on takana logiikka työvoimaa on koulutettava elinkeinoelämän tarpeisiin. Tämä tapa on sekä vanhentunut jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, että alunperinkin ollut hyvin tehoton ja epäinhimillinen tapa ohjata yhteiskuntaa. Maailma muuttuu tällä hetkellä sellaista tahtia, että alaa joissa tulevaisuudessa on työpaikkoja alkaa olla hyvin vaikea ennustaa. Tästä syystä haluaisin siirtää päätäntävallan opiskelupaikkojen määrästä hakijoiden puolelle ylhäältä päin ohjauksen sijaan. Luotan enemmän hakijoiden järkeilykykyyn omasta lähtökohdastaan kuin päättäjien kykyyn ennustaa tulevaisuuden työmarkkinoita. Toki tämä vaatii sitä, että opiskelemaan hakevia ohjeistetaan entistä paremmin eri alojen vahvuuksista ja heikkouksista työllistymisen suhteen.

    Toinen ongelma mitä nykyinen opintopaikkajärjestelmä luo on se, että meillä on paljon nuoria, jotka eivät pääse opiskelemaan haluamaansa alaa, vaan joutuvat tyytymän johonkin vähemmän kiinnostavaan alaan. Monet näistä päätyvät usean vuoden hakurumban jälkeen joka tapauksessa opiskelemaan kyseistä alaa, mutta monen vuoden viiveellä. Samalla heidän valmistumisajankohtansa viivästyi useilla vuosilla. Miksemme me käytä tämäntyyppisiä työelämänpidennystoimia nykyisten kiristyneiden opintotukivaatimusten ja eläkeiän nostamisen sijaan.

    2. Onko osaajamäärien ennustettavuus tärkeämpää kuin työntekijän motivaatio ja jaksaminen?

    Mikäli haluamme oikeasti pärjätä maailmalla meidän on mielestäni panostettava koulutukseen. Tässä minun mielestäni kaikkein tärkeintä on opiskelijan ja työntekijän motivaatio. Ne jotka jaksavat päivästä toiseen oppia jotain uutta työstää, ne jotka tekevät ja oppivat enemmän kuin vaaditaan sillä hetkellä ovat niitä, jotka menestyvät ja omalla menestykseellään nostavat myös Suomea. Se, että rajotetaan haluttujen alojen opiskelijavalintaa, opintojen vaatimuksia kiristetään ja tukien saantia vaikeutetaan huonontavat motivaatiota ja samalla heikentävät osaamisemme tasoa. Se ei ole sanahelinää, että puhutaan akateemisesta vapaudesta. Innovaatioiden ja uusien ideoiden kehittäminen vaatii vapaan ympäristön. Tilaa ja hetkiä olla tekemättä sitä mitä seuraavaksi on pakko tehdä ja sen sijaan tehdä sitä mitä itse haluaa kokeilla.

    Jäykköjen rakenteiden sijaan tulisi panostaa joustavuuteen. Opiskelijoille tulisi suoda mahdollisuus vaihtaa alaa helposti ja kokeilla erilaisia aloja saadakseen selville mikä miellyttää eniten. Tällä tavoin Suomesta saadaan ennennäkemöttömän joustava maa, joka kykenee tarttumaan tilaisuuksiin ja on ennen muita maita nousevien alojen kärjessä. Meidän ei tule kilpailla sillä että tekisimme tuotteen halvimmalla vaan meidän kannattaa kilpailla sillä, että teemme tuotteen ensin ja laadukkaammin!

    3. Onko Suomessa liikaa lakeja?

    Sädetikkujen polttaminen on kiellettyä alle 18-vuotiailta. Tämä on esimerkki laista, joka luo Suomeen ilmapiirin, että ihmisiin ei voi luottaa edes siinä määrin etteivät he tee itselleen mitään vahinkoa. Ei kai kukaan nyt tahallaan itseään vahingoittaisi! Huumeriippuvuuskin on ongelma johon ihminen kaipaa apua. Avun hakemisen sijaan tällä hetkellä hän jättää avun hakematta, koska kiinni jäämisestä rangastaisiin. Tämä on aivan hullua.

    4. Pystytkö sanomaan varmasti, että olet noudattanut niitä kaikkia?

    Mielestäni demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu, että lainsäädäntö on niin selkeää ja yksinkertaista, että on itsestään selvyys mitä siellä lukee ja että jokainen asiaan perehtynyt henkilö voi suurinpiirtein päätellä sisällön katsomatta lakikirjasta mitä laissa sanotaan asiasta. Tilanne Suomessa on tällä hetkellä kaukana tästä.

    5. Aktivoiko vai passivoiko nykyinen toimeentulo-tukijärjestelmä ihmisiä?

    Jos on olemassa raja, jonka yli tienatessa tukien määrä romahtaa, seuraa tästä kannustinloukku eli tilanne jossa ei ole taloudellisesti kannattavaa tienata lisää rahaa. Tämä passivoi. Toinen puoli mikä passivoi on se häpeä, mikä liittyy työttömänä oloon. Se masentaa ja masentuneet ihmiset eivät jaksa hakea töitä aktiivisesti varsinkaan, jos suuri osa heidän ajastaan kuluu tukien hakemiseen. Se voi olla hyvin raskas prosessi kun oma toimeentulo riippuu siitä osasiko laittaa oikeantyyppisen ja täysin oikein täytetyn hakemuksen oikeaan osoitteeseen.

    6. Auttaisiko perustulo ongelmaan poistamalla kannustinloukut?

    Perustulossa, jossa ei olisi konkreettista rajaa tukien saantiin ei sisältäisi kannustinloukkuja. Tulojen kasvaessa, perustulon osuus vähennettäisiin verotuksessa.

    7. Miten uudistaa Suomea?

    Koko ajatteluni lähtee siitä, että pelkällä uusilla kielloilla ja säädöksillä parhaimmillaankin vain piilotetaan ongelma. Meidän on yhteiskuntana ryhdyttävä puuttumaan ongelmia aiheuttaviin tekijöihin. Esimerkiksi kansalaisten terveyttä parantaisi huomattavasti stressitekijöiden vähentäminen perustulon avulla sen sijaan että heidät laitetaan taistelemaan byrokratiarumbaan toimeentulonsa turvaamiseksi.

    8. Millä tavoin pitkään toiminut yritys turvaa oman jatkumisen ja estää uusien toimijoiden murtautumisen alalle?

    Hankintakustannusten suuruuden talous, kysynnän suuruuden talous, asiakkaan vaihtokustannukset, pääomavaatimukset, koosta riippumattomat edut, epätasa-arvoinen pääsy jakelukanaviin sekä ...

    9. Olisiko monimutkaisilla lakisäädöksillä jotain tekemistä asian kanssa?

    Kyllä lainsäädäntö on yksi kovassa käytössä olevista instrumenteista joita Suomessa käytetään uusien kilpailijoiden tukahduttamiseksi. Tällöin vaikeutetaan lupamenetettelyillä ja byrokratialla uusien yritysten perustamista, jotta vanhat toimimattomat alat voivat jatkaa rauhassa toimintaansa. Joskus jopa suoraan kielletään uudet innovaatiota, kuten on käynyt tekijänoikeuksien kanssa niiden pitkän keston takia.

    10. Entä miten taataan uutta innovoivalle yrittäjälle perusturva?

    Ei ole järkeä laittaa suhdanneherkällä tai kausiluontoisella alalla työskentelevää yrittäjää hakemaan sosiaalietuuksia joka kerta kun yrityksen tulot putoavat. Parempi ratkaisu olisi perustulo.

    11. Auttaisiko perustulo tähän?

    Kyllä, perustulolla yrittäjä voisi keskittyä työnsä tekemiseen.

    12. Noudatammeko joka suhteessa kestävää kehitystä?

    Syömme tonnikalaa, jonka kannat pienenevät hälyttävää tahtia, tieteellinen yhteisö varoittaa ilmastonmuutoksen vaaroista mikäli päästöjä ei vähännetä, metsäkato etenee, ilmansaateet leviävät ja lajeja kuolee sukupuuttoon niin nopeaa, että voidaan puhua massasukupuutosta.

    13. Mitä seuraa jos kestävää kehitystä ei noudateta?

    Parhaimmillaankin siitä seuraa hyvin paljon kurjempi tulevaisuus kuin missä me tällä hetkellä elämme. Äläkä erehdy ajattelemaan, että markkinat korjaavat tilanteen omalla logiikallaan. Itse asiassa päinvastoin, markkinalogiikkaa kiihdyttää, ei hidasta luonnonvarojen loppumista ja ongelmien syntymistä. Tämä johtuu siitä, että ongelmien ratkaisemisesta tai tarkemmin sanottuna niiden hoitamisesta ratkaisematta takana piilevää syytä lisää tuottoa. Tästä seuraa myös se, että kun jokin luonnonvara käy harvinaiseksi, niin siitä saatava voitto kasvaa, ei vähene, koska se on nyt arvokkaampaa kuin aiemmin, mutta sen hankintakustannukset eivät ole kasvaneet samassa suhteessa.

    14. Ketkä tulevat kärsimään nykyisestä tilanteesta eniten?

    Mikäli emme pääse kestävän kehityksen tielle alkaa seuratava vakavia ongelmia. Eniten näistä ongelmista tulevat kärsimään ne joilla menee jo tällä hetkellä huonosti sekä tulevat sukupolvet, joiden tehtäväksi jää korjata ympäristölle tehdyt tuhot ja se ei tule olemaan helppoa eikä sitä voida koskaan tehdä täydellisesti. Kun laji ajautuu sukupuuttoon sitä ei saada tuotua takaisin ainakaan nykyteknologialla.

    15. Voimmeko alkaa velvoittamaan yhteiskunnallisia toimijoita kestävälle pohjalle?

    Minä lähden lähtökohdasta, että kestävä kehitys ei ole vaihtoehto jota voimme harkita vaan käytännön edellytys selviytymiselle. Tämän kaiken tulisi tapahtua julkinen puoli edellä, niin että kaikki julkisen puolen toiminta muutettaisiin kestävälle pohjalle. Tämä on mielestäni parempi tapa tukea esimerkiksi uusiutuvia energiamuotoja kuin suorat yritystuet.

    Yksityisellä puolella liikkuisin ehkä hieman varovaisemmin, koska emme saa jäädä globaalissa kilpailussa enää yhtään enempää jälkeen muiden maiden kilpailutasoa. Aloittaisin tällä puolella lisäämällä tuotteisiin merkinnät liittyen siihen kuinka kestävästi tuote on tuotettu. On tuottajia, jotka ilmoittavat vapaa-ehtoisesti tuotteidenasa hiilidioksidi päästöt ja tämän käytäntöä tulisi kannustaa. Kiertotalouden tieltä on poistettava esteitä, esimerkiksi kaupan poisheitetty ruoka on oltava saatavilla roskisdyykkaajille ilman aitoja ja vartijoita. Meidän on panostettava kestävään kehitykseen liittyvään tutkimukseen, niin että voimme olla edelläkävijä siinä kun tulee aika jolloin maailmalla ei ole enää vaihtoehtoa jättää se huomiotta.

    16. Tuleeko kysyntä kestäville tuotteille kasvamaan tulevaisuudessa?

    Se on väistämätön tosi asia. On matemaattisesti mahdotonta pitää yllä nykyistä kulutustasoamme käyttäen nykyisiä menetelmiä. Uusiin menetelmiin siirtyminen on välttämätöntä mikäli aiomme missään määri säilyttää nykyisen.

    17. Mistä raha on peräisin?

    Nykyinen rahanluontimekanismi perustuu velanottoon. Kun yksityishenkilö, yritys tai valtio ottaa velkaa, luodaan annettava laina tyhjästä. Tälle vellalle on sitten maksettava korkoa, jota ei ole kokomaailmassa edes olemassa. Tästä johtuu se tosiasia, että maailmasssa on enemmän velkaa kuin rahaa.

    18. Ketä tämä hyödyttää?

    Tämä hyödyttää kohtuuttomasti pankeja joille on historian saatossa kehittynyt tällainen etuoikeus luoda rahaa tyhjästä ja lainata sitä korkoa vastaan. Tässä on myös syy miksi pankkien kaatuminen on pahin mahdollinen tapahtuma maailmantaloudessa. Kaikki uuden rahan luonti pysähtyisi täysin. Paljon kestävämpi ratkaisu olisi siirtää rahanluonti jollekkin julkiselle instituutiolle joka jakaisi rahan esimerkiksi perustulona kansalaisille.

    19. Kenen etuja EU tällä hetkellä ajaa?

    EU on ollut sen perustamisesta saakka ajamassa lähinnä suuryritysten etua. Nykyään tämä tapahtuu lobbauksen kautta ja sekavan lakiensuunnittelu prosessiin kautta, joista sitten parlamentti voi ainoastaan äänestää lakien voimaantulosta eli toimia kumileimaisimena.

    20. Voimmeko muuttaa EU:ta?

    Ei pidä aliarvioida yksilöiden voimaa, kun asiat menevät tarpeeksi huonosti. Joka päivä uusia ihmisiä kuulee näistä asioista ja yhdessä pystymme mihin tahansa.

    21. Jos muutos ei onnistu, voisimmeko äänestää EU:hun kuulumisesta?

    Olemme jotenkin lukkiutuneet ajatukseen, että EU:hun kuuluminen on jotenkin pysyvä osa Suomea. Minusta meidän tulisi lisätä sitovia kansanäänestyksiä tämän kokoluokan asioissa ja varsinkin pysyvissä liitoissa näiden äänestysten tulisi olla säännöllisiä samaan tapaan kuin äänestämme vaaleissa. Ehdotankin, että eduskuntavaaleissa yhteydessä äänestäisimme myös siitä haluammeko kuulua EU:hun.

    22. Olisiko Suomen puolueettomuudesta enemmän etua kuin haittaa?

    Maailma on jakautumassa yhä vahvemmin blokkeihin ja näissä blokeissa on omat voimapelurinsa, jotka ajavat lähinnä omaa etuaan. Mikäli Suomi haluaa pystyä ajamaan kaikkia etujaan tulee sen joko pysyä itsenäisenä tai olemaan mukana blokissa, jossa sillä on oikeasti suuri vaikutusvalta tehtyihin päätöksiin ja ajettaviin asioihin. Toivon että EU:sta saadaan tälllainen blokki vastavoimaksi USA:lle ja kansainvälisille yrityksille sen sijaan että se olisi niiden liittolainen niinkuin tällä hetkellä.

    23. Kuka haluaa muuttaa nykytilaa?

    Moni henkilö jonka olen tavannut on ollut pettynyt Suomen nykytilanteeseen. Sen voisi jopa sanoa olevan yleinen konsensus kansalaisten kesken, että edellinen hallitus ei tehnyt tarvittavia toimia Suomen nostamiseksi kurjasta tilasta missä se nyt on. Yksin ei kukaan voi muuttaa paljoa, mutta yhdessä ja vuosia kestävällä työllä voimme saada muutosta aikaan ja takaan että se on sen arvoista!

    Tässä ylen vaaligallerian videoni.

    Silloiset yhteistietoni

    Facebook: https://www.facebook.com/jonirasanen2015

    Sähköposti: joni.rasanen@piraattipuolue.fi

    Olin ehdolla eduskuntavaaleissa Piraattipuolueessa Pirkanmaalla. Sain 93 ääntä, mikä eli kaksinkertaistin äänimääräni edellisistä vaaleista.

    Politiikka on rikki. Politiikasta on kadonnut halu kyseenalaistaa vanhat totuudet maailman muuttuessa. Automatisaation kehittyminen, työpaikkojen katoaminen halpatyömaihin, Tavallisen ihmisen on helppo kokea, ettei saa ääntään kuulluksi. Ilmastonmuutos huoletta, muttei kukaan ole esittänyt uskottavaa suunnitelmaa

    Eduskuntavaalit 2019




    Kunnallisvaalit 2017

    Olin ehdolla kunnallisvaaleissa 2017 Tampereella. Huomasin kunnallisvaalien aikana, että politiikkani on melko kehnosti sovellettavissa kunnallispolitiikkaan ja kampanjani jäi melko pienimuotoiseksi.